Nyt on vietetty kaksi päivää rallihuumassa. Lauantai Jyväskylän Paviljongin alueella ja sunnuntaina rallipätkällä mummolassa. Minä pääsin muuten rallisimulaattoriin kartanlukijaksi, kun häntä tultiin pyytämään kyytiin ja hän kiletäytyi kutsusta. Koin siis siskoni siivellä ainutlaatuisen kokemuksen. Oli ihan hyvä kuski; joku ford tallin mies. (näin hyvin minä heidät tunnen). Kiitos siis siskolleni kieltäytymisestä! :)


Muuten ajatukset eivät tunnu pysyvän kasassa sillä ensi viikolla koittaisi TÖIHIN LÄHTÖ. Olen viettänyt nyt reilut kaksi vuotta kotona kotiäitinä ja nyt se aika olisi lopussa. Hieman pelottaa ja kauhistuttaa osaako töissä tehdä mitään, kun kaikki asiat siellä ovat muuttuneet. Poikakin aloittaa ensi viikolla hoidon kunnallisessa hoitopaikassa ja äidillä taitaa olla poikaa enemmän vatsa sekaisin asian tiimoilta. Oikein mitään ei ole osannut tehdä nyt viikon loppupuolella, kun vain miettii ja huokailee, että tämä kotona oloaika on nyt taakse jäänyttä elämää. Aivan kuin elämä muka loppuisi ja kaikki aika olisi vähissä. Kummia ajatuksia. Sopivasti alkoivat nuo helteetkin kun työt alkavat. No ei passaa valittaa, hyvä että on työpaikka johon palata. Haaveissa kuitenkin kummittelee työpaikka sellaisessa paikassa jossa saisi tehdä jotakin kädentaitoihin liittyvää. Ehkä joskus vielä!

Kävinhän minä kuitenkin eilen ralleista palatessani kaupassa katsastamassa ale-lankoja ja löytyihän niitä, onneksi. Tässä ne ovat kauniissa rivissä takakappaleen päällä joka juuri valmistui. Takakappale kuuluu siihen anopilleni tulevaan jakkuun.

798312.jpg