Nyt on iskenyt totaallinen tekeemättömyys kausi. Onkin hyvä asia näin joulun alla (apuaaaa). Säärystimistä on vasta toinen valmistunut ja joululahjaksi menevä kaulaliina odottaa edelleen tekijäänsä. Tässä vaiheessa olen onnellinen, että tämän vuoden joulukortit tuli tehtyä jo hyvissä ajoin (tammikuussa). Taidan tehdä siitä uuden perinteen, helpottaa kovasti tätä joulun alus aikaa.  Joulusukkia ei ole valmistunut kuin yksi harjoituskappaleen lisäksi.

Olin myös ajatellut että siivoaisin vihdoin ja viimein askarteluhuoneeni, kun ei sinne meinaa ovesta mahtua sisään, mutta kuinkas ollakkaan, en ole vielä sitäkään tehnyt. Otin huoneesta oikein kuvan ja ajattelin ilahduttaa/järkyttää kaikkia järjestelmällisiä ihmisiä sillä. Aikoinaan ajattelin, että jos joskus saan oikein oman huoneen askartelutarvikkeilleni se olisi helppo pitää järjestyksessä ja jokaiselle tarvikkeelle olisi tarpeeksi tilaa.  Oli aikamoinen harhaluulo, ainakin minun kohdalla.
239454.jpg
Pussit pursuaa kankaita, villoja, lankoja ja vanuja. Pöydillä kaikenmaailman tilpehööriä, maalausvälineitä ja lattialla juuri sillä hetkellä kesken olevan ovikranssin tarpeet. (sekin odottaa uutta inspiraatiota). Ainut paikka joka on kunnossa on kolme hyllyä jotka eivät tietenkään näy kuvassa. Katsokaa ja hämmästelkää kuinka jollakin on sekaista. Voitte myös kotona kertoa: "eihän meillä ole sekaista, sillä näkisittepä sen yhden naisen huoneen."
Mutta ihan itse palstalla jollakin (valitettavasti en muista nimeä) on juttujensa lopussa aforismi: "siisti koti on laiskan askartelijan koti" tai jotenkin tuohon suuntaan.
Mieheni ei edes aukaise huoneen ovea, jotta hänen järjestelmällinen mielenrauha säilyisi. Hyvä niin. Mutta lohdutus minulle itselle: ei meillä muissa huoneissa noin sekaista ole.

Pääni on täynnä kaikenlaisia ideoita ja suunnaton halu tehdä vaikka mitä, mutta nyt täytyy varmaan pitää pieni tauko, jotta saisi sen lopullisen innostuksen itse tekemiselle.